Ulkomaalaisen työvoiman käytön lisääntyessä myös erilaisten harmaan talouden torjuntaan tähtäävien vaatimusten määrä kasvaa. Tämä luonnollinen kehitys työllistää pääurakoitsijoita yhä enemmän ja enemmän, koska on pääurakoitsijan vastuulla huolehtia, että ulkomaisella työntekijällä on Suomessa työskentelyyn oikeuttava työnteko-oikeus. Työmaan päätoteuttajan tulee varmistaa työskentelyoikeus pyytämällä tarvittavat dokumentit ja selvitykset työntekijältä tai työntekijän palkanneelta aliurakoitsijalta. Selvitysten ja dokumenttien määrä riippuu työntekijän pääasiallisesta työskentelyvaltiosta ja minkä maan kansalaisena työntekijä on tulossa tekemään työtä Suomeen. Valvovaa työtä olisi lisäksi kannattavinta tehdä ennakoivasti, jotta kalliita työnjohdon, aliurakoitsijan ja työntekijän työtunteja ei valuisi hukkaan enää siinä vaiheessa, kun työskeltely tulisi jo aloittaa.
Tiesithän, että työntekijän työskentelyoikeuteen liittyviä tietoja täytyy säilyttää kaksi vuotta ulkomaalaisen työntekijän palvelussuhteen päättymisestä ja ne tulee olla vaivattomasti tarkastettavissa!
Millä työnteko-oikeus todennetaan?
EU-, ETA-alueen ja Sveitsin kansalaisilla työnteko-oikeus perustuu kansalaisuuteen ja todentamiseen riittää passi tai muu matkustusasiakirja. Muiden alueiden kansalaisilla tai kansalaisuudettomilla työntekijöillä työnteko-oikeus edellyttää oleskelulupaa, joka on myönnetty tietynlaista työtä varten. Esimerkiksi siivoustyöhön myönnetty oleskelulupa ei salli rakennustyömaalla maalarina työskentelyä! Myös aliurakoitsijan työnantajavelvoitteisiin kuuluvat tapaturma- ja työeläkemaksut tulee varmistaa, esim. henkilön A1-todistuksesta tai vaihtoehtoisesti suomalaisen vakuutusyhtiön palkkaavalle yritykselle myöntämästä tapaturma- ja Tyel-vakuutuksesta.
Työnteko-oikeuteen liittyvää dokumentaatiota tulee säilyttää työpaikalla
Aluehallintovirasto vastaa harmaan talouden torjunnasta Suomessa ja valvoo satunnaistarkastuksin työntekijöiden työskentelyoikeuksia rakennustyömailla. Viranomaistarkastuksen sattuessa kohdalle tulee työntekijästä löytyä seuraavat tiedot dokumentoituna:
- Ulkomaalaisen työntekijän henkilötiedot: koko nimi, syntymäaika ja veronumero
- Mihin työntekijän työnteko-oikeus perustuu: EU- tai ETA-maan kansalaisuuteen, voimassaolevaan työntekijän oleskelulupaan oikeassa maassa, muuhun ulkomaalaislaissa säädettyyn työnteko-oikeuden perustavaan seikkaan
- Jos kyseessä on määräaikainen työnteko-oikeus: Työntekoon oikeuttavan luvan voimassaoloaika
- Jos työnteko-oikeus on kohdennettu vain tiettyyn työhön: Toimiala taikka työnantaja, jolle lupa on myönnetty
- Työntekijän pätevyystiedot: turvallisuuskoulutukset, työmaalla vaaditut viralliset pätevyydet
Mitä velvoitteiden laiminlyönnistä seuraa?
Työnantajalla on velvollisuus varmistaa, että ulkomaalaisella työntekijällä on työntekoon oikeuttava oleskelulupa tai muu ulkomaalaislain mukainen peruste työskennellä Suomessa. Jos työnantaja ei varmista työnteko-oikeutta ja sallii työn tekemisen ilman lupaa joko tietoisesti tai tietämättään, on kyse luvattomasta työnteosta. Työnantaja syyllistyy tällöin joko luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttöön tai työnantajan ulkomaalaisrikkomukseen. Luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä tuomitaan myös urakan tai aliurakan antaja tai työn teettäjä tai heidän edustajansa, joka on laiminlyönyt vastuutaan varmistaa, että ulkomaisella työntekijällä on oleskelulupa tai muu Suomessa työntekoon oikeuttava lupa.
Työsuojeluviranomaisella on velvollisuus tehdä poliisille ilmoitus, jos sillä on todennäköisiä perusteita epäillä, että työnantaja on syyllistynyt luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttöön tai työnantajan ulkomaalaisrikkomukseen. Jos työhön on palkattu laittomasti maassa oleskeleva kolmannen maan kansalainen, työnantaja voi olla velvollinen maksamaan Maahanmuuttoviraston määräämän 1 000 – 30 000 euron seuraamusmaksun.
Lisätietoja työnteko-oikeuden varmistamisesta:
Työnteko-oikeus – Työsuojelu.fi
Ulkomainen työntekijä – Työsuojelu.fi