Tiesitkö, että rakennettu ympäristö kuluttaa 40 % energiasta ja tuottaa jopa kolmanneksen kasvihuonepäästöistä Suomessa? Euroopan Unionin asettamat ilmastotavoitteet sekä yritysvastuullisuuteen liittyvä lainsäädäntö asettavat rakennustyömaiden päätoteuttajille yhä enenevissä määrin kiristyviä vaatimuksia tulevien vuosien aikana. Alalla jo muutamia vuosia vaikuttanut ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien ESG-tavoitteiden (Environment, Social, Governance) merkitys konkretisoituu pian, kun vuonna 2025 yli 500 työntekijää työllistävät pörssiyhtiöt velvoitetaan raportoimaan vastuullisuudestaan viranomaisille. Vastuullisuusraportointivelvoite tulee laajenemaan rajattuna myös pk-yrityksille alustavan arvion mukaan vuonna 2027.
NFRD, CSRD – mistä direktiiviviidakossa on kyse?
Vastuullisuusraportoinista tuli kiinteä osa EU-lainsäädäntöä vuonna 2014, kun kansalliseen kirjanpitolakiin linkittyvä NFRD-direktiivi (Non-financial Reporting Directive) astui voimaan. Direktiivin tavoitteena oli ohjata suuryrityksiä raportoimaan tilinpäätöksen lisäksi myös taloudellisista mittareista riippumattomia tietoja ja tavoitteitaan. Raportoinnilla pyritään edistämään kestävää kehitystä ja vihreää siirtymää tukevaa liiketoimintaa sekä tarjoamaan rahoittajille tärkeää tietoa yrityksen liiketoiminnan vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Raportoinnin haasteena on ollut pintapuolisuus jonka vuoksi vuonna 2022 käyttöön otettu kestävyysraportoinnin direktiivi, CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) tulee tänä vuonna muuttamaan NFRD-raportointikäytäntöjä entistä kattavammiksi ja yhdenmukaisemmiksi.
Kuinka vastuullisuusraportointivelvoitteiden lisääntyminen näkyy rakennusalalla tulevaisuudessa?
Suurimmat rakennusliikkeet toimivat suunnannäyttäjinä alallansa, eivätkä vähiten siksi, että vastuullisuusvelvoitteet koskevat niitä ensimmäisenä. Kun velvoitteet kiristyvät, luonnollisesti myös sidosryhmiltä ryhdytään vaatimaan vastuullisempaa toimintaa läpi alihankintaketjun ja pian kukaan toimitusketjussa ei voi enää ummistaa silmiään vihreää siirtymää edistäviltä muutoksilta. Mikäli sopimuskumppani ei täytä pääurakoitsijan vastuullisuusstandardeja, voivat aliurakoitsijoiden yhteistyömahdollisuudet vähentyä sen myötä merkittävästi, mikä pakottaa myös pienemmät toimijat heräämään vastuullisuusteemojen äärelle. Vastuullinen liiketoiminta on myös kestävästi kasvavaa liiketoimintaa ja tulevaisuudessa tulevat pärjäämään vain ne, jotka ottavat vastuullisuuden osaksi liiketoimintastrategiaansa ja parhaassa tapauksessa luovat siitä yritykselle kilpailuedun.
Selvitä, kuinka urakoitsijaketjunne vastuullisuutta voisi kehittää!
Teemme yrityksellenne täysin veloituksettoman kartoituksen, jossa käymme läpi yhdessä nykyisen ulkopuoliseen työvoimaan ja työturvallisuuteen liittyvät prosessinne. Loppuraportissa esitämme käytännönläheisiä kehitysehdotuksia siihen, kuinka Zeronin avulla voimme varmistaa alihankintaketjunne vastuullisuuden ja ensiluokkaisen työturvallisuuden.
Kartoituksen vaiheet:
1. tapaaminen: Mikä on Zeroni, yleisimmät haasteet turvallisuusjohtamisessa, haasteiden ja pullonkaulojen tunnistaminen
2. tapaaminen: Nykytilan analyysi, tavoitteiden kirkastaminen
3. tapaaminen: Loppuraportin ja kehitysehdotusten esittely
Jos kiinnostuit kartoituksesta, ota yhteyttä myyntiimme ja lähdetään yhdessä rakentamaan teille entistä parempia työvoimahallinnan ja turvallisuuden prosesseja!
